Perintökalleus

Se tunnetaan meillä nimellä punainen raato.

Sen historiaan perehtyneet kertovat, että aikoinaan kyseessä oli jonkun hyväntahtoisen syntymäpäivävieraan tuoma papukaija-käsinukke. Sillä oli vinkuva nokka, kaksi siipeä ja jalat. Aikojen saatossa siltä ovat hävinneet sekä jalat, siipi että nokan myötä kyky vinkua. Myös käsite "käsinukke" on sen muodonmuutoksen myötä saanut uuden merkityksen.

Koirasukupolvet ovat kuitenkin olleet kauaskatseisia. Vaikka jokaisella punaisen raadon haltijalla on ollut ammattimainen kyky tuhotöihin, ei nukkeraasua koskaan ole kynitty kokonaan. Vaikuttaa siltä, että koirat ovat ymmärtäneet tuleville sukupolville säästämisen konseptin ihmisiä paremmin.

Seuraava sukupolvi tuntenee sen nimellä kalju raato.

(ps. kyllä, Onnin korvista pystyyn on noussut 1/2.)