Se tuntuu ymmärtävän, miten tärkeää räkäpotilaan on antaa suorittaa sairastamiseen liittyvä prosessi kaikessa rauhassa.
Ensimmäisenä se seurailee, miten köhivä emäntä kieltäytyy myöntämästä kipeytymistään, siivoaa asunnon ja asettelee huolestuttavan kauan tukholmanshoppailujaan ympäri huonetta.
Seuraavaksi edelleenkin kieltämisvaiheessa elävä potilas raahaa koulutarvikkeet lähelleen. Puolen tunnin päästä pinoon ovat ilmestyneet ensimmäiset flunssan olemassaolon myöntämisestä kielivät merkit.
Niiskuttavan ihmisraunion nukahtaessa nojatuoliinsa Körrikin pääsee tekemään sitä, missä se on kaikista paras.
Ottamaan rennosti.
(Samanaikaisesti lapinkoiranpentu on silpunnut edellisviikon sanomalehdet, maistellut epäonnista huonekasvia ja rakentanut pienen muurahaispesän kokoisen kasan erilaatuisista nilkkasukista. Kaikkia meistä ei ole luotu flunssaseuraksi.)